Tappara Performance HUB yhdistää valmennuksen, teknologian ja tutkimuksen

Marko Haverinen, Tappara Performance HUB

Teknologian ja digitaalisten työkalujen kehittyminen on avannut uudenlaiset mahdollisuudet urheilijan suorituskyvyn seuraamiseen ja harjoittelun räätälöintiin eri lajeissa. Jääkiekossa Tappara Performance HUB pyrkii edesauttamaan pelaajakehitystä hyödyntämällä teknologiaa ja tutkimustyötä osana päivittäisvalmennusta.

Liikuntatieteen aikakaudet urheiluvalmennuksessa
Digitaalisen ja teknologisen murroksen myötä liikuntatieteellinen tieteenala ja urheiluvalmennus ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvulla. Valmentajien on hyvä ymmärtää teknologian hyödyntämisen suhteen, miten nykyhetkeen on tultu, missä ollaan tällä hetkellä ja mihin mahdollisesti ollaan menossa tulevaisuudessa. Muutosten voidaan katsoa tapahtuneen vaiheittain osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Jokainen liikuntatieteen aikakausista on tuonut mukanaan urheiluvalmennukseen uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita (kuva 1).

2000-luku – Liikuntatiede 1.0: Perusasioiden ymmärrys
Liikuntatieteen aikakausista urheiluvalmennuksessa 2000-luvun alkua voitaneen kutsua ”perusasioiden ymmärryksen” ajanjaksoksi, jolloin keskiössä oli harjoittelun perusteiden hallinta. Toki aika kultaa muistot, mutta yleisestikin on tunnistettu, että 2000-luvun alkupuolella kuormittumisen ja palautumisen sekä harjoittelun ohjelmoinnin ja seurannan periaatteisiin kiinnitettiin erityisen paljon huomiota. Valmennuksen kulmakivi oli vahva teoreettinen perusta ja sen soveltaminen urheilijan arkeen. Toisaalta tuolloin teknologia ja digitalisaatio eivät vielä mahdollistaneet seurannan hyödyntämistä sillä tasolla kuin tänä päivänä.

2010–2020-luku – Liikuntatiede 2.0: Teknologinen ja digitaalinen murros
Liikuntatieteissä ja urheiluvalmennuksessa 2010-2020-lukuja voidaan hyvästä syystä kutsua ”teknologisen ja digitaalisen murroksen” aikakaudeksi. Kehittyvän teknologian ja tietojärjestelmien myötä urheiluvalmennus on ottanut jättimäisen digiloikan mm. lajinomaisen suorituskyvyn mittaamisessa sekä päivittäisessä kuormituksen ja palautumisen seurannassa. Ajanjakso on tuonut mukanaan myös tunnustettuja lieveilmiöitä liittyen mm. datamäärään, datan ylianalysointiin tai vaikkapa kokonaisuuden ja merkityksellisten asioiden hämärtymiseen. Onpa nähtävissä ollut kansainvälisesti liikuntatieteellisen tutkimustiedon, ”kultaisella” 2000-luvulla arvossaan olleiden harjoittelun perusasioiden ja jopa käytännön valmennuksen vähättelyä sosiaalisen median trendien ohjatessa toimintaa. Valmentajan osaamista haastetaan eri tavalla kuin aikaisemmin: miten erotamme luotettavan tiedon epäluotettavasta tai olennaisen datan epäolennaisesta, ja miten hyödynnämme tuota kaikkea osana päivittäistä päätöksentekoa.

2030-luku – Liikuntatiede 3.0: Integroitu viitekehys
Tulevaisuus näyttää kulkevan kohti yhdistettyä viitekehystä, jossa teknologiaa, kerättyä dataa ja tutkittua tietoa yhdistetään ja sovelletaan liikuntatieteen perusperiaatteita kunnioittaen osaksi valmennusprosessia konteksti huomioiden. Tekoälyn hyödyntäminen mahdollistaa aikaisempaa tehokkaampia ja yksilöllisempiä ratkaisuja sekä tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, jossa kokonaisuutta osataan ymmärtää aikaisempaa paremmin yksityiskohtien sijaan. Tulevaisuuden valmennuksessa saattaakin korostua valmentajan kyky yhdistää teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja tiedon soveltaminen osaksi urheiluvalmennuksen ydintä: inhimillistä vuorovaikutussuhdetta urheilijan kanssa.

Tappara Performance HUB
Tappara Performance HUB on jääkiekon kehitysympäristö, jossa käytännön valmennus, teknologia ja tutkimustyö yhdistetään osaksi arjen valmennusprosessia ”Liikuntatiede 3.0”-aikakauden integroidun viitekehyksen ideologian mukaisesti. Keväällä 2025 perustetun Tappara Performance HUB:n tavoitteena on edesauttaa seuran yksilöllistä pelaajakehitystä ja tukea joukkueidensa menestymistä niin juniori- kuin edustustasollakin. Tavoitteeseen pyritään yhdistämällä toiminnassa kokemusperäisen ja tutkitun tiedon pohjalta luodut parhaat käytänteet sekä osaksi arkivalmennusta integroitu harjoittelun seuranta (kuva 2), korkeakoulutasoinen tutkimustyö sekä yhdessä teknologiakumppaneiden kanssa toteutettava tuotekehitystoiminta toisiaan palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Tappara Performance HUB pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään samalla suomalaisen urheilun ja jääkiekon kehitystyötä, valmentajakoulutusta ja osaamisen jakamista. Tappara Performance HUB:n toiminta jakaantuu viiteen eri osa-alueeseen – valmennus, seuranta, teknologia, tutkimus ja koulutus – kaikki toiminta-alueet tukevat toisiaan ja niitä toteutetaan rinnakkain osana seuran normaalia valmennustoimintaa.

Teknologian valintaperusteet
Tappara Performance HUB:ssa käytettävän teknologian tulee palvella tarkoituksenmukaisesti käytännön valmennusta: tutkimusnäyttöön pohjautuva validiteetti ja luotettavuus ovat avainasemassa yhdessä käytettävyyden ja hyödynnettävyyden kanssa – luotettavuutta ja käytettävyyttä arvioidaankin rinnakkain. Luotettavin mittausmenetelmä tai teknologia ei aina ole kaikista käyttökelpoisin arkivalmennuksessa ja toisinpäin – arkikäyttöön käytännöllisin laitteisto ei välttämättä ole riittävän luotettava. Harjoituskauden laajemmissa testipatteristoissa voidaan käyttää korkeatasoista ja järeämpää teknologiaa, kun halutaan tarkempaa tietoa vaikkapa pidempiaikaisista fyysisessä suorituskyvyssä tapahtuneista muutoksista – tällöin vaakakuppi kääntyy syvällisempää dataa luotettavasti tuottavien laitteistojen suuntaan kuitenkin siten, että käytettävyys ei saa olla pullonkaula testaustapahtumien toteuttamisessa. Toisaalta arkivalmennuksessa käytettävä teknologia täytyy olla helppokäyttöistä eikä analysointi saa olla liikaa aikaa vievää – tätä ei saa kuitenkaan korostaa itsetarkoituksellisesti luotettavuuden kustannuksella.

Teknologioiden tuottaman tiedon yhdistäminen
Tappara Performance HUB:ssa joukkueiden valmennusprosessiin kuuluvaa seurantaa pyritään yhdistämään samanaikaisesti tehtävään teknologiayritysten tuotekehitystoimintaan sekä korkeakoulutasoiseen tutkimustyöhön. Tästä esimerkkinä voidaan pitää pelaajien kuormituksen ja palautumisen seurannan kokonaisuutta, jossa Firstbeatin, Garminin ja XPS Networkin tuottamia palveluita yhdistetään toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi (kuva 3).

Firstbeat Sportsin kautta kerätään tietoa ohjattujen jää- ja fysiikkaharjoitusten ulkoisesta ja sisäisestä kuormituksesta, kun taas Garminin kellojen kautta pelaajat tallentavat omatoimiset, joukkuetoiminnan ulkopuolella tapahtuvat harjoitukset. Garmin Connectista tieto omatoimisten harjoitusten kuormituksesta ja autonomisen hermoston palautumistilasta yöunen aikana siirtyy API-rajapinnan kautta automaattisesti Firstbeat Sportsin pilvipalveluun, pelaajan suostumuksella. Molempien järjestelmien kautta kerätty tieto siirtyy rajapinnan kautta XPS Network-valmennusalustalle, jossa yhdistettyä tietoa pystytään hyödyntämään osana päivittäistä päätöksentekoa.

Teknologian kautta kerätyn datan hyödyntäminen
Tappara Performance HUB:ssa kerättyä seurantatietoa hyödynnetään lyhyellä aikavälillä pelaajien profiloinnissa ja sen mukaan toteutetussa harjoittelun ohjelmoinnissa sekä päivittäisessä päätöksenteossa erityisesti kuormitus- ja palautumistilan arvioinnin suhteen. Pidemmällä aikavälillä kerätyn tiedon avulla seurataan pelaajien kehittymistä ikäluokasta toiseen, havainnoidaan muutoksia pelaajarakenteessa ikäluokkakohtaisesti sekä linjataan ja seurataan urheilun strategisia pitkän aikavälin tavoitteita ja toimintamalleja.

Lähteet
Buchheit, M. & Laursen, P. 2024. Sports Science 3.0: Integrating Technology and AI with Foundational Knowledge. Sport Performance & Science Report, August, 2024, v1.

Blogiteksti perustuu Vuokatin Huippu-Urheiluviikkojen luentoesitykseen (25.6.2025) ”Teknologian hyödyntäminen jääkiekon fysiikkavalmennuksessa” sekä Valmentaja-lehdessä (4/2025) julkaistuun artikkeliin ”Tappara Performance HUB yhdistää valmennuksen, teknologian ja tutkimuksen”.